Main menu

ylakuva

Entsyymit

 

MITÄ OVAT ENTSYYMIT JA MIHIN NIITÄ TARVITAAN?

Entsyymit ovat kehomme elintärkeitä työkaluja. Niillä on osansa kaikissa aineenvaihdunnan tehtävissä, muun muassa ruoan pilkkomisessa elimistön käyttöön sopivaksi. Entsyymit vaikuttavat kaikkiin elimistön tärkeisiin reaktioihin kuten ruoansulatukseen, hengittämiseen, hapen ja hiilidioksidin kuljettamiseen, haavojen paranemiseen, kudosten korjaantumiseen, sydämen lyömiseen, kasvuun ja sairauksien parantumiseen. 

Entsyymien toiminta perustuu kemialliseen reaktioon. Ne ovat kuin avaimia, jotka avaavat lukittuja ovia. Mutta vain oikea avain pystyy avaamaan tietyn oven, ja vain kun avainta käännetään oikeaan suuntaan. Tässä entsyymejä auttavat apuaineet eli koentsyymit kuten Q10, vitamiinit ja mineraalit.

Kehomme tarvitsee valtavan määrän entsyymejä. Kuten avaimet ja lukot, jokaisella entsyymillä on omanlaisensa kemiallinen reaktio, molekyyli, pH ja lämpötila, missä se toimii. Toiset entsyymit pilkkovat ravintoaineita pienemmiksi molekyyleiksi, toiset varastoivat energiaa hengitykseen, solujen uudelleentuotantoon, näköön jne. Toisin kuin maitohappobakteerit, entsyymi kykenee vain yhteen kemialliseen reaktioon. Tämän jälkeen se on hyödytön ja tilalle tarvitaan uusi. Keho tarvitsee noin 40 litraa entsyymejä päivässä.

 

MISTÄ ENTSYYMEJÄ SAADAAN?

Entsyymejä on kaikissa elävissä olioissa ja organismeissa: kasveissa, eläimissä, myko-organismeissa, sienissä ja bakteereissa. Erityisesti tuoreet hedelmät, vihannekset sekä jyvät sisältävät paljon entsyymejä. Näiden ruoka-aineiden pitäisikin olla pääasiallisin entsyymilähteemme.

Kehon tärkeimmät valmistajat ovat sylki, maksa, haima ja suolistofloora. Entsyymit eivät jakaannu elimistössä, vaan elinten täytyy valmistaa uusia jatkuvasti.

Noin puolet entsyymeistä löytyy syljestä. Sen tärkeimmät entsyymit ovat amylaasit, jotka pilkkovat tärkkelystä sokereiksi. Pureskellessasi leipäpalaa, tunnet sokerin maun melko nopeasti. Pureskele siis ruoka vähintään seitsemän kertaa ennen kuin nielaiset, jolloin ruoan pilkkoutuminen alkaa tehokkaasti jo suussa. Ihmisen terve suolistofloora sisältää kymmen biljoonaa (10E14) bakteeria, jotka ovat itse asiassa entsyymitehtaita. Ne tuottavat noin 25 % kaikista entsyymeistä. Maitohappobakteerit tuottavat mm. maitosokeria pilkkovaa laktaasia, proteiinia pilkkovaa proteaasia, sekä rasvaa pilkkovaa lipaasia. Haima on myös tärkeä entsyymien tuottaja. Tärkeimpiä haimaentsyymejä ovat laktaasi, fytaasi, proteaasi ja lipaasi. Mikäli haimassa on vajaatoimintaa, suolistoflooran täytyy korvata sen entsyymituotanto. Molempien vahingoittuessa altistumme taudeille, sairauksille ja allergioille, ja tilanne pahenee jos entsyymitoimintaa ei saada nostettua normaalitasolle. Myös ikääntyessämme haiman toiminta heikkenee, suolistofloora huononee ja miljardeja entsyymejä häviää hitaasti. Jos emme korvaa entsyymien puutetta syömällä terveellisesti, paha kierre jatkuu kunnes kuolemme (exit morbus).

 

ENTSYYMIT JA RAVINTO

Kun leijona on saanut saaliikseen antiloopin, se syö ensin sisäelimet saadakseen mahdollisimman paljon vitamiineja ja entsyymejä. Kissa puolestaan leikkii saalistamansa hiiren kanssa tunteja, jolloin sylkeen muodostuu paljon entsyymejä, jotka auttavat sulattamaan hiiren. Haavoittunut eläin nuolee haavojaan joskus jopa tunteja, jolloin syljen entsyymit lievittävät kipua ja nopeuttavat haavojen paranemista. Eläimet tietävät tämän vaistonvaraisesti.

Välimeren ruokavalio on tunnetusti maailman terveellisin. Samoin ajatellaan myös aasialaisesta ruokakulttuurista. Näissä maanosissa ravinto koostuu suurimmaksi osaksi vihanneksista. Erityisesti raa’at tai kevyesti kypsennetyt vihannekset sisältävät paljon entsyymejä, minkä johdosta ihmiset elävät terveinä pitkään. Länsimainen hyperteollistuneiden maiden paljon eläinproteiineja sisältävä ruokavalio löytyy listan loppupäästä. Usein entsyymivajaa elimistö tuntee väsymystä raskaan pihvin jälkeen, jonka voisi poistaa tai vähentää syömällä ensin tuoreen salaatin, jolloin salaatin entsyymit auttavat pilkkomaan ja sulattamaan rasvan ja proteiinin määrän.

Länsimaissa ruokaa käsitellään enemmän. Esimerkiksi mikroaaltouuni ja viljelyssä käytetyt kemikaalit tuhoavat ruoan sisältämiä entsyymejä, joten on helppo ymmärtää monien markkinoilla olevien tuotteiden olevan entsyymiköyhiä ja siten elimistölle hyödyttömiä. Monilla pohjoismaalaisilla on vaikeuksia sulattaa vaaleaa leipää kotimaassaan, toisin kuin etelänmatkalla ollessaan. Tämä johtuu siitä, että entsyymit ovat erilaisia etelässä, missä vehnä saa kasvaa kauemmin auringossa ja sitä käsitellään eri tavalla. Mainittakoon vielä eräs julkinen, joskin hieman kiistanalainen, salaisuus: monien maitoallergikoiden ja laktoosi-intoleranttien oireet häviävät jos pastöroitu maito vaihdetaan vastalypsettyyn maitoon. Tämä johtuu siitä, että pastörointi yksinkertaisesti tuhoaa suurimman osan entsyymeistä, joita on luonnostaan tuoreessa maidossa.

 

SYNTEETTISET ENTSYYMIT, KASVIPERÄISET ENTSYYMIT JA HAIMAENTSYYMIT

Kaikki entsyymit muodostuvat teknisesti samalla tavalla. Erilaiset valmistustavat saattavat kuitenkin vaikuttaa entsyymien toimintaan käytännössä.

Biologisten entsyymien molekyylirakenne on päinvastainen verrattuna synteettisiin entsyymeihin, jotka saattavat olla myrkyllisiä. Synteettisten entsyymien valmistuksessa saatetaan käyttää myös kemikaaleja, jotka sisältävät raskasmetalleja. Näillä epäpuhtailla entsyymeillä saattaa olla muuntuneita tai sekoittuneita ominaisuuksia, jolloin lopullinen reaktio ei enää vastaa biologista toimintoa. Monissa entsyymivalmisteissa onkin sekoitettuna useita eri synteettisiä entsyymeitä, mutta tuotteen laatua ja tehoa elimistössä ei voida taata.

Kasviperäiset hedelmistä ja vihanneksista peräisin olevat entsyymit ovat parempi valinta, mutta niiden käsittely valmistusvaiheessa saattaa heikentää entsyymien toimintaa. Paras entsyymilähde on luonnon tarjoamat tuoreet antimet, hedelmät, vihannekset, tomaatit jne.

Mikäli elimistön oma entsyymituotanto on heikentynyt esimerkiksi ikääntymisen tai sisäelinten vajaatoiminnan seurauksena, voidaan avuksi ottaa ihmisperäiset entsyymit. Ne ovat peräisin maksasta tai haimasta ja niitä kasvatetaan erittäin tarkoin kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa. Tällöin saadaan tarkkaan tutkittuja ja sataprosenttisen tehokkaita entsyymejä elimistön käyttöön.

Parhaiten entsyymit toimivat otettuna ruoan yhteydessä, jolloin ne pilkkovat syömääsi ruokaa ja pH on suotuisampi entsyymin toiminnalle.

 

Sc. boulardii